Napapiiri

Tieteellisesti napapiireillä viitataan maapallon pohjois- ja eteläosissa sijaitseviin kahteen leveyspiiriin, joiden kulmaetäisyys navoista on sama kuin Maan pyörimisakselin kaltevuus Maan ratatasoon nähden. Molempien napapiirien leveysaste on noin 66,5 – toinen pohjoista ja toinen eteläistä leveyttä. Napapiirien kulmaetäisyyden vuoksi napapiirien pohjois- ja eteläpuolella on mahdollista kokea sekä yötön yö, kun aurinko ei laske ollenkaan, ja kaamosaika, jolloin aurinko ei nouse ollenkaan.

Napapiiristä puhuttaessa tarkoitetaan yleiskielessä kuitenkin usein pohjoista napapiiriä eli pohjoisnapaa. Napapiirin raja menee Suomen Lapissa Rovaniemen korkeudella, eli suuri osa Lappia on napapiirin pohjoispuolella. Rovaniemen lisäksi suuria kaupunkeja arktisella alueella ovat muun muassa Venäjän Murmanski ja Trömso Norjassa. Näiden lisäksi pohjoinen napapiiri kulkee myös muiden pohjoismaiden eli Ruotsin, Tanskan ja Islannin sekä USA:n ja Kanadan läpi.

Kaamos

Kaamos eli polaariyö tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse ollenkaan horisontin yläpuolelle. Pohjoisella napapiirillä kaamos alkaa talvipäivänseisauksen aikaan 21. tai 22. joulukuuta ja kestää Suomen pohjoisimmissa osissa jopa 51 vuorokautta. Koska valo taipuu ilmakehässä, ei kaamoksen raja kuitenkaan mene aivan pohjoisella napapiirillä, vaan noin asteen verran korkeammalla, eli Lapissa Sodankylän korkeudella. Eteläisellä napapiirillä kaamos taas on vastakkaisesti kesäpäivänseisauksen aikaan.

Kaamokseksi nimitetään nykyään yleiskielessä syys- ja talviajan pimeää ajanjaksoa, jolloin aurinko pysyy horisontin yläpuolella vain muutaman tunnin päivässä koko Suomessa, vaikka tämä ei tieteellisesti olekaan oikea termi. Myös kaamosmasennus ja -väsymys ovat tunnettuja termejä, joita käytetään kuvaamaan pitkittyneestä pimeydestä ihmisille aiheutuneita terveysongelmia. Joskus hyvinkin negatiivisenkin sävyn saava ilmiö on kuitenkin erittäin ainutlaatuinen ja tieteellisesti merkittävä – ja onhan se erinomainen syy polttaa lukemattomia kynttilöitä!

Yötön yö

Yöttömäksi yöksi tai keskiyön auringoksi kutsutaan taas vastaavaksi ajanjaksoa, jolloin aurinko ei laske ollenkaan vähintään yhteen vuorokauteen, vaan pysyy koko ajan horisontin yläpuolella. Tämä tapahtuu pohjoisella napapiirillä kesäpäivänseisauksen eli juhannuksen tienoilla 21. tai 22. kesäkuuta. Eteläisellä napapiirillä yötön yö on jälleen vastakkaisesti joulukuussa talvipäivänseisauksen aikaan. Suomen pohjoisimmassa kohdassa Nuorgamissa keskiyön aurinko pysyy ylhäällä yhteensä 74 päivän ajan.

Sekä kaamos että yötön yö ovat eksoottisia kokemuksia erityisesti ulkomaalaisille turisteille, joille lyhyet tai pitkät päivät vuodenajasta riippuen eivät ole arkipäivää. Erityisesti lähellä päiväntasaajaa asuvat ihmiset mieltävät erityisesti ikuisen auringon ihmeelliseksi, sillä päiväntasaajan lähellä päivän pituus ei erityisemmin vaihtele. Mutta kuten kaamoskin, myös valoisat yöt vaikuttavat monen terveyteen, kun kehon oma sisäinen kello ei tunnista vuorokauden aikaa eikä suostu lepäämään tarpeesta huolimatta.

Pohjoisen napapiirin vaikutus

Koska pohjoisen napapiirin olemassaolo aiheuttaa niinkin massiivisia eroja päivänvaloon, voisi kuvitella, että se vaikuttaa vahvasti myös ilmastoon ja kasvillisuuteen. Mielenkiintoista kyllä, tutkimusten mukaan Suomen Lapissa muutokset eivät ole kuitenkaan niin radikaaleja eikä selvää muutosta pysty havaitsemaan saman tien napapiirin pohjoispuolelle astuessa. Suomessa ilmaston leutouteen vaikuttaa muun muassa merivirrat, kuten Golf-virta ja esimerkiksi Venäjän Siperiassa on täysin erilainen ilmasto.

Onkin todettu, että vaikka pohjoinen napapiiri toimii arktisen alueen ja pohjoisen lauhkean vyöhykkeen rajana, kestää metsän muuttuminen tundraksi esimerkiksi Venäjällä kuitenkin satoja kilometrejä. Leveysastetta enemmän kasvistoon vaikuttaa enemmän se, kuinka korkealla tunturissa mikäkin laji kasvaa. Pohjoinen napapiirin sijainti liikkuu jatkuvasti ja jatkaa matkaansa pohjoiseen tuhansien vuosien ajan noin 15 metrin vuosivauhtia, ennen kuin se alkaa liikkua takaisin etelään.

Turistinähtävyyksiä jo 1950-luvulta

Napapiiri on odotetusti tärkeä osa myös Lapin eksotiikkaa ja turismia, ja sinne on rakennettu turistinähtävyyksiä jo 1950-luvulta. Silloin kaikki alkoi hieman vahingossa: Eleanor Roosevelt oli tulossa tutustumaan sodanjälkeiseen uudelleenrakentamiseen Rovaniemellä ja Lapissa, jolloin paikallisille tuli kiire rakentaa jokin nähtävyys näinkin korkea-arvoiselle henkilölle. Nopean suunnittelun ja rakentamisen tuloksena syntyi hirsimökki, Rooseveltin maja. Lisäksi kehiteltiin myös uusi napapiirin postileima, jota Roosevelt sai kunnian käyttää ensimmäisenä.

Joulupukin Pajakylä

Nopeat liikkeet kannattivat, sillä napapiirin Rooseveltin majasta tuli välitön menestys ihmisten pysähtyessä ihailemaan maamerkkiä ja hankkimaan matkamuistoja. Majaa jouduttiin jo muutaman vuoden jälkeen laajentamaan ja nykyään napapiiri onkin tunnettu Joulupukin Pajakylän sijaintina. Vaikka Pukki asuukin lähes 300 kilometrin päässä Korvatunturilla, on hän onneksi muuttanut päämajansa hieman kävijäystävällisempään osoitteeseen Napapiirille lähelle Rovaniemeä. Historialleen uskollisena Rooseveltin maja on kuitenkin vielä pystyssä Pajakylässä.

Lumiukkomaailma

Joulupukin Pajakylässä sijaitsee myös Lumiukkomaailma, jossa voi nauttia eri aktiviteeteista, majoittua kotamallisiin lasihuoneistoihin tai nauttia drinkin tai illallisen jääbaarissa ja -ravintolassa. Jääravintola onkin ainoa kaltaisensa koko maailmassa ja siellä tarjoillaan sesonkiaikaan paikallisia lappilaisia makuja. Glass Resortin luksustason lasikotahuoneistot kelpaavat vaativampaankin makuun ja koko alueen kruunaavat upeat eläin- ja satuhahmojääveistokset. Turisteja tulee ympäri maailmaa, mutta erityisesti Britanniasta, Manner-Euroopasta sekä Kiinasta.

Ainutlaatuinen napapiiri

Kokonaisuudessaan Lapin merkitys Suomen turismille on erittäin tärkeä, ja napapiirillä on siinä verrattain suuri rooli. Napapiirin ainutlaatuisuus käy ilmaston ja kasviston lisäksi ilmi myös siinä, miten hyvin se on pystynyt sopeutumaan kasvaviin kävijämääriin menettämättä identiteettiään. Napapiiri ja sen aiheuttamat ilmiöt muistuttavat myös siitä, kuinka omaperäisessä ja uniikissa suomalaiset ja etenkin lappalaiset saavat elää – Lappi todellakin etsii vertaistaan.